En ole ikinä pitänyt ruoanlaitosta. Johtuu varmaankin siitä, että voisin elää pelkillä jälkiruoilla ja näin ollen innostukseni keittiössä liittyy leipomiseen. Olen kyllä saanut kotoa hyvän pohjan terveellisen kotiruoan tekemiseen. Lapsuudessani vanhempani tekivät hyvää, helppoa, edullista ja terveellistä ruokaa. En vain koe kovin suurta intohimoa peruskotiruoan syömiseen, enkä näin ollen myöskään sen tekemiseen. Jos minulla olisi rajattomasti rahaa, kävisin joka päivä ulkona syömässä tai palkkaisin itselleni kokin tekemään maukasta ja monipuolista ruokaa.
Lasten saamisen myötä ruoanlaiton ongelma on korostunut. En voi näyttää lapsilleni esimerkkiä siitä, että on hyväksyttävää syödä joka päivä ruoaksi leipää tai jugurttia (tai suklaata), tai tehdä viikonloppuna iso satsi makaronilaatikkoa ja syödä sitä koko viikko. Aikuisena olossa on se hyvä puoli, että ei ole pakko syödä mitään, mistä ei niin kauheasti välitä. Minusta esimerkiksi peruna on maailman tylsin ruoka-aine, enkä ikinä tee itselleni ruuaksi perunaa. Peruna on hyvää ainoastaan uppopaistettuna ja kunnolla suolattuna, tai perunamuusina. Kauheinta peruna on kiusauksissa tai keitettynä. Sama pätee riisiin. Riisi on hyvää riisipuurossa, muuten se ei maistu miltään. Haluan kuitenkin näyttää lapsilleni esimerkkiä, että kaikkea kannattaa oppia syömään, myös perunaa. Hekin saavat sitten aikuisena päättää itse, mitä haluavat syödä.
Televisiossa pyörii tällä hetkellä Kaappaus keittiössä-sarja, jossa kokki kannustaa perheitä kotiruoan tekemiseen. Olisin täydellinen siihen ohjelmaan! Kokki todennäköisesti moittisi tekemääni ruokaa sieluttomaksi ja tunteettomaksi, ja sellaistahan se juuri onkin; mielikuvituksetonta ja mahdollisimman vaivatonta. Teen viikosta toiseen samoja ruokia, aina ison satsin, että sitä riittää mahdollisimman moneksi päiväksi. Yleisimmät ruoat ovat kaikki jauhelihan ja makaronin eri versiot (lasagne, makaronilaatikko, lihapullat, jauhelihakastike), uuniriisipuuro, makkarakeitto valmiista pakastekeittojuureksista tai pitsa.
Ongelmani on juurikin se mielikuvituksen puute ruoanlaitossa. Maustan ruoat aina samalla tavalla, siksi ne maistuvat aina samalta. Ruoan täytyy olla mahdollisimman halpaa, mikä tekee siitä tylsaä. Ruoan täytyy valmistua niin nopeasti kuin mahdollista, joten käytän aina pakastevihanneksia. Pilkkomiseen ja kuorimiseen menee ikä ja terveys, vaikka tuoreilla kasviksilla ruoasta saisi huomattavasti parempaa. Ruoanlaitto on siis pakkopullaa, jota on tehtävä, että lapset kasvaisivat hyvin ja saisivat hyvän esimerkin. Minulle saakin ehdottaa ideoita hyviksi arkiruoiksi ja myös keinoja, joilla ruoanlaitosta saisi itselle mukavampaa.
Tätä tekstiä kirjoittaessani mieheni lauloi lapsillemme "Poika saunoo"-kappaleen sävelellä "Äiti bloggaa, se bloggaa ja bloggaa ja bloggaa, muttei kokkaa, me näännytään nälkään..."
Niinpä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti