Taas on euroviisuvuosi lähtenyt käyntiin UMK:n myötä. Suomen euroviisuedustaja valittiin lauantaina ja tässäpä tuttuun tapaan minun mietteitäni tämän vuoden UMK:n osallistujista.
Katsoin tietysti esikatseluvideot kaikilta osallistujilta ennen finaalia. Esikatseluissa mieleeni jäivät Emman Circle of light ja Zuhlken Perfect villain. Ajattelin, että heidän kappaleensa saattaisivat toimia myös livenä. Finaalissa kuitenkin petyin Emman esitykseen kovasti. Laulu ei kuulostanut vahvalta ja Emma lauloi paikoitellen jopa epätahtiin taustan kanssa. Myös itse show oli pettymys. Olisin toivonut esitykseen samaa draamaa, mitä musiikkivideollakin. Kappale sinänsä on ihan mukiinmenevä ja euroviisumateriaalia, mutta uskon ontuvan esityksen vähentäneen huomattavasti yleisön ääniä.
Zuhlke taas yllätti positiivisesti myös live-esityksellään. Laulu oli vahvaa ja esitys toimi kokonaisuudessaan. Biisi on myös tarttuva ja omaa hyvän melodian. Kappale taitaa päätyä omalle spotify-euroviisulistalleni!
Voittajakappale Blackbird ei sen sijaan ollut oma suosikkini, mutta listallani kuitenkin kolmantena. Kappaleessa on hyvä idea, Leena laulaa hyvin ja pianisti on taitava. Pettymyksekseni kuitenkin minusta tuntuu, että tämänkään kappaleen potentiaalia ei oltu täysin käytetty. Kappale on niin yksinkertainen, että siinä pitäisi selvästi tapahtua kasvua loppua kohden. Blackbird ei kasva powerballadiksi, vaikka se antaa sitä odottaa. Uskon, että itse lämpenisin kappaleelle huomattavasti enemmän, jos se ei olisi niin tasapaksu.
Muiden osallistujien kappaleet olivat mielestäni täysin mitäänsanomattomia, enkä enää edes muista miten ne menivät, vaikka finaalista on vain pari päivää. No Guntherin ja Danielin kappaleessa oli jollain tavalla myös potentiaalia ihan hyväksi euroviisupopkappaleeksi, mutta live-esitys jäi niin valjuksi, että ihan harmitti. Jos lähdetään tekemään edm-kappale, jota ihmisten on tarkoitus tanssia euroviisuklubeilla, on live-esitykseen myös saatava energiaa ja esiintyjien täytyy ottaa yleisö haltuun. Lauantain finaalissa tätä ei heidän kohdallaan tapahtunut, vaan esitys jäi hyvin latteaksi ja etäiseksi.
Pisteet annan sen sijaan tämän vuoden äänestyssysteemille! Jos viime vuoden raatiäänestys oli täysi floppi, oli tänä vuonna tajuttu hienosti ottaa muita maita mukaan äänestykseen! Finaalissa saimme kenties jo vähän osviittaa siitä, miten euroopassa mahdollisesti äänestetään toukokuussakin. Jos Blackbird upposi nyt jo osaan eurooppalaisista, saattaa sitä äänestää joku myös euroviisuissa. Kokonaisuutena tämän vuoden UMK oli tasoltaan huonompi kuin viime vuonna, sekä kappaleiden, että live-esitysten osalta. Ehkä kaksiosainen finaali olisi auttanut asiaa siinä, että semifinaalista jatkoon päässeet artistit olisivat voineet petrata esitystään finaalia varten. Tänä vuonna tuntui siltä, että monet kappaleet oli jätetty vähän puolitiehen ja budjetti tullut vastaan suurimalla osalla artisteista. Viime vuonna oli paljon enemmän hyvia kappaleita, joihin oli oikeasti panostettu. Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että Mikael Saaren viime vuotinen On it goes on yksi historian parhaista euroviisukappaleista, eikä sitä varmasti tule vähään aikaan päihittämään kukaan.
Nyt kun UMK on takana, on aika keskittyä seuraamaan Ruotsin Melodifestivalenia ja jännittämään, kenen esiintyjän kampaus kestää tuulikoneita parhaiten! Ilon ja musiikin täyteistä Euroviisukevättä kaikille! :)
