Poikien 6v-kuulumisia!

Tänään oli vuorossa poikien viimeinen neuvolakäynti! Taas yksi haikea muistutus siitä, että minun pienet vauvani ovat kasvaneet isoiksi kuusivuotiaiksi, jotka aloittavat ensiviikolla eskarin!

Neuvolakäynti meni hyvin siihen asti, kunnes tuli rokotteen aika. Pojat kysyivät matkalla neuvolaan, annetaanko tänään rokote ja minä luulin, että ei anneta, joten pojat olivat siinä uskossa. Voi sitä kauhua poikien kasvoilla, kun terveydenhoitaja ilmoitti, että on rokotteen aika. Siitähän se show vasta lähtikin, kun molemmat pojat ryntäsivät pöydän alle piiloon ja itkivät kurkku suorana. Yritin väkisin saada Ensin Eelistä pois pöydän alta ja sain revittyä hänet syliini, jolloin Eelis huusi hädissään "Aapo auta!" Aapo tarttui Eelistä jalasta kiinni ja yritti vetää häntä takaisin pöydän alle. Vihdoin sain pidettyä Eelistä paikoillaan rokotteen antamisen ajan ja alkoi taistelu Aapon kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja taistelusta väsyneet lapset ja äiti pääsivät neuvolasta kotiin. Tässäpä kuusivuotiaan Aapon kuulumisia!

Aapo on 111,1cm pitkä ja painaa 23,7kg. Aapo menee nukkumaan yleensä noin klo 22 ja herää 7-8 välillä, yleisimmin klo 7.30. Herättyään Aapo käpertyy sohvan nurkkaan peiton alle katsomaan lastenohjelmia. Aapo rakastaa Legoilla rakentamista, piirtämistä ja askartelua. Aapo on taitava rakentamaan erilaisia aluksia ja jaksaa keskittyä rakentaman ohjeista vaativiakin legorakennelmia. Aapo tykkää myös hurjista roolileikeistä, jossa hän yleensä on taisteleva hahmo, kuten Ninja, Optimus Prime tai Tyrannosaurus Rex. Aapo on herkkä lapsi, jota eskarin aloitus jännittää kovasti. Aapo ei äitinsä lailla pidä rutiinien muutoksista ja uudet asiat mietityttävät kovasti. Aapo osaa olla melkoinen draamakuningas ja hänen lausahduksensa saavat välillä hymyilyttämään. Kerran esimerkiksi laitoin yhden Aapon legorakennelman laatikkoon ja se meni rikki. Aapo alkoi itkemään lohduttomasti ja sanoi, että "minä niin rakastin sitä rakennusta, en enää koskaan saa tuntea sellaista rakkautta, mitä tunsin rakennustani kohtaan!" Tai kun pyysin Aapoa siivoamaan leluja lattialta ja hän tokaisi, että "musta tuntuu, että mää oon vaan joku sun palvelija!"
Aapo ei osaa vielä sanoa r-kirjainta, ja sitä yritämme nyt kovasti harjoitella. Pyöräily on myös asia, jota yritämme harjoitella, Aapolla ei vain kiinnostusta ole kyseiseen asiaan. Aapo osaa jo hienosti pyöräillä apurattaiden kanssa, mutta ei jaksa harjoitella ajamista ilman niitä. Aapo on kiltti ja hyväkäytöksinen lapsi, joka osaa julkisilla paikoilla käyttäytyä hyvin ja jonka kanssa on kiva käydä esimerkiksi ravintolassa syömässä. Aapo saa kertoa itse lisää omista mieltymyksistään:

Lempiruoka?: Mummin makaronilaatikko, en tykkää siitä vaan rakastan sitä! Kuka ei voisi tykätä mummin makaronilaatikosta!
Inhokkiruoka?: Hernekeitosta en tykkää yhtään!
Lempijälkkäri? Sirkusjätski!
Lempiohjelma?: Lego Nexoknights, Lego Ninjago ja Transformers ja Pokemon.
Lempilelu?: Ninjago-pikkulegot.
Lempileikki?: Ninjago-legoilla leikkiminen,
Lempiunikaveri?: Leijonaperhe ja pikkuporo
Missä olet hyvä?: Rakentamaan siistejä aluksia ja isoja legopakkauksia ohjeiden mukaan. Minusta Eelis voisi vastata, että hän on hyvä veli! Ja minä olen hyvä kaveri Eelikselle!
Minkä asian haluaisit oppia kuusivuotiaana?: Oppia ajamaan ilman apurattaita!
Mitä et tykkää tehdä?: En tykkää rokotuksista! Enkä Eeliksen itkusta, se rikkoo mun korvat!
Mikä sinusta tulee isona? Helpompaa kuin heinänteko, musta tulee poliisi! Jahtaan roistoja ja lamautan jalkoja! Poliiseilla on lamauttimet, ettei roistot pääse karkuun!

Eelis on myös 111,1cm pitkä ja painaa 22,8 kiloa. Eelis menee nukkumaan myös noin kello 22 ja herää yleensä 7-7.30. Herättyään Eelis yleensä herättää myös Aapon ja he menevät yhdessä olohuoneeseen katsomaan lastenohjelmia. Eelis tykkää kovasti myös leikkiä legoilla, mutta ei ole ihan yhtä pitkäjänteinen niiden rakentamisessa, kuin Aapo. Jos pojat saavat lahjaksi jotkin vähän isommat legopaketit, Eelis yleensä odottaa, että Aapo on tehnyt omansa ja pääsee sitten auttamaan Eelistä kokoamisessa. Eelis tykkää kovasti myös leikkiä Transformers-leluilla sekä piirtää ja askarrella. Roolileikeistä Eelis tykkää myös kovasti, mutta useimmiten leikkii jotain söpöä ja pientä eläintä. Eelis tykkää aivan kauheasti vapaapäivisin aamulla käpertyä äidin viereen sänkyyn peiton alle leikkimään kissanpentua. Minusta on ihanaa, että vaikka pojat ovat jo niin isoja, ovat he silti vielä niin pieniä ja söpöjä, ja tykkäävät haleista ja pusuista.

Eeliksen kanssa harjoittelemme myös r-kirjainta kovasti. Eelis oppi kesäkuussa lomareissulla sanomaan r-kirjaimen aivan oikein, mutta Aapo tuli siitä todella mustasukkaiseksi, eikä Eelis halunnut pahoittaa Aapon mieltä sanomalla r-kirjainta. Nyt olen saanut Eeliksen taas opettelemaan kirjainta uudestaan, mutta tauon aikana hän kerkesi unohtaa, miten se sanotaan ja opettelu on taas alkanut alusta. Eeliksellä kyllä r tulee d-n kanssa jo välillä oikein, kun hän jaksaa keskittyä sen harjoitteluun. Eivätköhän molemmat pojat eskarivuoden aikana opi r-kirjaimen.

Eeliksen kanssa olemme myös harjoitelleet pyöräilyä, mutta Eelis ei ole vielä siinä niin taitava kuin Aapo, eikä apurattaita vielä voi ottaa pois vähään aikaan. Harjoittelua hankaloittaa se, että Eeliksen mielenkiinto pyöräilyä kohtaan on täysi nolla. Tiedän, että pakottamisestakaan ei ole mitään apua, sillä viimeisetkin motivaation rippeet saa karistettua. Toivon, että motivaatio vielä jostain löytyy tämän vuoden aikana. Eelis on myös kiltti ja hyväkäytöksinen lapsi ja hänen kanssaan on myös helppoa liikkua julkisilla paikoilla. Eelis on sosiaalinen ja tykkää selittää asioita ja saa minut nauramaan letkautuksillaan. Esimerkiksi kun katsoimme Selviytyjiä ja yhdellä kilpailijoista oli punaiset bikinit, Eelis tokaisi, että "äiti osta sinäkin tuommoset punaiset tissisuojat, kun sulla on vaan mustia ja värittömiä!" :D Tai kun harjoittelin uusia lauluja, Eelis sanoi, että "äiti älä enää laula, en mää koskaan jaksa kuunnella ku sää laulat. Pyydän, lopeta!" Minun ei siis kannata lähteä laulukilpailuihin, kun kotona on tarpeeksi kriittinen yleisö. :D
Eelis saa kertoa itse lisää omista mieltymyksistään:

Lempiruoka?: Mummin makaronilaatikko!
Inhokkiruoka?: En tykkää hernekeitosta ja punajuurisalaatista.
Lempijälkkäri?: Suklaakeksit ja minttusuklaajätski.
Lempiohjelma?: Lego chima, Pokemon, Lego Nexoknights ja Ninjago.
Lempilelut?: Helppoa, Ninjago-legot!
Lempileikki?: Ninjago-legoilla leikkiminen.
Lempiunikaveri?: Tiikeriperhe ja unileopardiperhe ja pikkuporo.
Missä olet hyvä?: Helppoa, leikkimisessä! Ja olen hyvä veli ja kaveri!
Minkä asian haluaisit oppia kuusivuotiaana?: oppimaan r-kirjaimen.
Mitä et tykkää tehdä?: Helppoa, pyöräily!
Mikä sinusta tulee isona? Helppoa, palomies! Sammutan tulipaloja ja autan ihmisiä ja eläimiä puista!

Mennyt vuosi on ollut poikien kanssa niin helppo, kuin kahden maailman ihanimman kuusivuotiaan kanssa vain voi. Pojat ovat isoja ja omatoimisia ja osaavat esimerkiksi tehdä itselleen jo aamupalaleivät ja leikkiä keskenään kotipihalla ilman valvontaa. Poikien kanssa on ilo keskustella ja he ymmärtävät jo vaikeitakin asioita. Toisaalta pojat ovat vielä ihanan pieniä ja edelleen kulkevat pyöräkärryssä joka paikkaan, kun juoksen ja pyöräilen! 45 kilon kanssa juokseminen tai pyöräileminen ei ole helppoa ja saan ihan mahtavan treenin jo esimerkiksi puolen tunnin juoksulenkistä. Odotan kauhulla taas tulevaa talvea, kun en enää pysty poikien kanssa menemään minnekkään pyöräkärryn kanssa ja olemme sidottuna kotiin ja lähimaastoon. Eskarin aloitus on iso muutos myös minulle, koska menetän toisen vapaapäivän, kun maanantaisinkin täytyy viedä pojat eskariin. :( Vapaapäiviemme juttu on poikien kanssa nimenomaan ne hitaat aamut ja yhdessä sängyssä pötköttely ja leikkiminen pitkälle aamupäivään, ennenkuin lähdemme minnekään. Kun vapaapäivänä täytyy laittaa herätyskello soimaan ja pitää kiirettä aamulla sekä lähteä räntäsateessa ja loskassa viemään ja hakemaan poikia eskarista, ei se vastaa minun käsitystäni vapaapäivästä. Tälle asialle en kuitenkaan voi mitään, täytyy vain henkisesti valmistautua ensiviikolla alkavaan lähes loppuelämän kestävään oravanpyörään. Tämän viikon olen vielä lomalla ja nautin täysillä ajasta Aapon ja Eeliksen kanssa ja ihmettelen heidän aivan liian nopeasti hupenevaa lapsuuttaan.